lauantai 10. joulukuuta 2011

First step

Jestas, tää on näitä aamuja kun herään klo 7:32 siihen että mun perheen pienimmät, mister C ja miss I saapastelee reippaasti mun huoneeseen herättääkseen mut ja rupeaa kutakuinki riehumaan ympäri huonetta. Rupesin jopa pohtimaan et miks mun hostvanhemmat ois lähettäny ne herättämään mut puol kaheksalta lauantaiaamuna. Normaalisti siis herään lauantaiaamusin noihin aikoihin, koska ajan näitten 9-vuotiaan tytön, Lexien judotreeneihin, mutta tänään ei ollu treenejä joten tää oli hyvin kyseenalaista. Vastaus kysymykseen "Nukkuuko mama ja papa vielä?" oli "JOOOOO!" ja tän jälkeen mä olin niin äkänen että molemmat poistui mun huoneesta hyvin nopeesti television ääreen. As much as I love them, tää oli hyvin kaukana hauskasta, koska sen kerran kun saan nukkua "pitkään" (eli puoleen kymppiin) nää muruset tulee herättämään mut puol kahdeksalta. Oon aika varma et tää oli viimenen kerta että ne ees kokeilee tätä.

JA ME KÄYTIIN EILEN ELÄINTARHASSA, miten siistiä!! Mä olin ehdottomasti enemmän innoissani kun 5-vuotias mister C. Tää eläintarha missä käytiin on oikeestaan vähän huvittava, koska siis näitten eksoottiset eläimet on tasan hylkeet, kamelit, jonkun sortin söpöt papukaijat, kultapandat ja naalit, ja sieltä löytyy varmaan 100 vuohta, 50 lammasta ja 10 aasia. Mä en edelleenkään oo käyny Suomen Korkeasaaressa sitten sen jälkeen kun olin 11, mutta siellä nyt on kuitenkin kaiketi tiikereitä ja jotain vastaavia. Mut anyway, tää oli tosi sympaattinen paikka ja voin kertoa et siinä missä muistan esim. Berliinin ja Frankfurtin eläintarhoista lähinnä sen sen että kaikkialla oli tosi paljon ihmisiä - no worries, tää talvikaudella eläintarhassa käyminen täällä on sitä, että saat olla ihan itekses työntekijöitten keskellä tuolla.




Mun lemppareita oli ehdottomasti toi laama ja kultapanda. Tykkäsin myös tosta aasista mut ihan oikeesti, MITEN KOVAA ÄÄNTÄ NOI VOI PITÄÄ?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti