shadow is the only friend i have

Vietän vaihteeks maailman laiskointa sunnuntaita ja kiroon mun läppärin alimpaan helvettiin koska en jostain syystä saa yhteyttä internettiin vaikka mun puhelimella sujuu kaikki ongelmitta. Olin muutenkin suunnitellu vieväni ton mun murusen huoltoon jahka pääsen Suomeen mut tää nyt vaan varmistaa sen, koska tää nyt ei ollu eka kerta. Täällä en uskalla viedä mitään minnekään, en nimittäin rupee säätelee mun läppäriä englanniks tai saksaks.

Oon viettäny mun päivän tiiviisti sängyn pohjalla näitten parissa, nyt tosin vaihdoin Big bang theoryn nelostuottariin. Meillä mun perhe on ollu ulkona koko viikonlopun hoivaamassa puutarhaa kun mä oon nähny parhaakseni pysytellä neljän seinän sisällä. Ens viikolla saatan jopa olla sosiaalinen ja lähtee ulos mun ysinelosten kavereitten kanssa. Mä oon aina yhtä yllättyny miten hyvin tuun niitten kans toimeen, mut ootan kyllä vähän kauhulla sitä päivää kun löydän itteni jonkun mun veljen ikäsen seurasta. Onneks sitä voi ootella vielä melkeen vuoden...

I'll make you love me the next time we meet on the sunny side of the street

Mä veikkaan ettei mun postauksissa tulla näkee vieläkään yhtään järkevää kuvaa ennen kun saan mun kameran Suomesta tänne, eli hei ootelkaa kaikki rauhassa sen kuukauden verran......

Mut anyways, mun rakas ystäväiseni Jana, joka asuu sellaset 500 metriä meiltä ja jonka kanssa olin karnevaaleissa suurimman osan päivää tuli käymään ja haha voi sentään, on kivaa et joku muistuttaa et mulla oli vielä kivempaa sunnuntaina kun luulin enkä ilmeisesti ollu ainut joka kärsi jäätävästä darrasta :-D

Sit apparently mulle ollaan järkkäämässä treffejä yhen tosi söpön pojan kanssa jonka kanssa olin tanssinu ja haha oikeesti, oon sen ja sen kavereitten mielestä superhübsch ja hauska. Ilmeisesti mun maailman surkein huumorintaju puree näihin miehiin vähän paremmin kun suomalaisiin... Ja sit se fakta et Janan kaverit on sitä mieltä et oon varmaan coolein tyttö koko planeetalta ja oon automaattisesti kutsuttu kaikkiin bileisiin koska oon hauska? Ihan oikeesti, mä tiedän et Suomessa oon lähinnä kännissä tosi paljon liikaa kaikille paitsi mun tytöille, mut täällä oon superhauskaa ja siistii seuraa? Ah pienet kulttuurierot!

Oon kyllä kans huomannu et täällä tytöt on ihan erityylisiä mitä Suomessa (jos jotain saisin kieltää saksalaisilta niin noi saakelin jakut mitä ne tunkee päälle ihan kaikkialle....) ja ihan erityylisiä mun kanssa, mut ehkä se on ihan hyvä asia vaan.

PERUN PUHEENI vedän täällä atm sellasta lievää paniikkia koska just toi samanen poika lisäs mut facebookissa kaveriks. Mä inhoon lisätä kaveriks ihmisii joiden kaa oon puhunu hyvin vähän ja joiden naaman muistamisessa mulla oli vähän isompia ongelmia, vaikka kuuleman mukaan se on pussannu mua. Hienoo tää mun meno. Kyseisen herra M:n paras kaveri btw tänään tekstas Janalle puol tuntia koska M halus tietää kaikkee olennaista musta, kuten mm. mun koko nimen ja onks se mun mielestä söpö.

Mut tää on taas niitä juttuja etten oikeen voi ees olla respondaamatta tähän koska oon 99% varma et tuun tapaa tän ihmisen uudestaan enkä tarvii sillon mitään selvitystä siitä miks en oo sen kaveri fbookissa... Ehkä nyt oon vaan kiltisti sen kaveri ja kaiken aikaa offlines?

Jep, mä oon sitä mieltä et asiat oli niin paljon helpompia irc-galleriassa ku ei tarvinnu olla oikeesti kenenkään kaveri.

Ja tätä kyllä vähän helpottaa se et se on oikeesti tosi söpö JA HERRANJUMALA MITKÄ KÄSIVARRET. Ehkä mä voin mennä treffeille sen kaa?

Anna mulle autosi sun, noi buutsit onko mun, farkkusi voisin pitää

Huh.

Oon melkein selvinny karnevaaleista, paitsi että mulla on edelleen ihan jäätävä olo ja mun kroppa tuntuu siltä et oisin jääny rekan alle. Mulla on aika hatarat mielikuvat asioista, mut jos laitan tälläsen nopeen listan koska mun kondis on edelleen vähän heikko. 

• Oon tanssinu jumalaisen komeen armypojan kanssa, oikeesti en oo tähän mennessä nähny yhtä komeeta saksalaista
• Kaikkien tyttöjen mielestä joitten kaa hengasin koko päivän olin tosi COOL ja ehdottomasti maailman paras tyyppi
• Oon tanssinu kulkueessa ja kaiken aikaa kutakuinkin
• Oon tanssinu kahen klovnin kanssa ja myöhemmin pussannu toista niistä koska se oli kuulema vastine tupakalle
• Lentäjä - erittäin komee sellanen - tarjos mulle röökin ja pussasin sitä poskelle
• Sain bambilta märän pusun poskelle
• He-man varasti mun ponnarin
• Käytin maailman surkeinta iskulainia joka toimi "Onko sulla tyttöystävää? Hyvä, oon aina halunnu pussailla Buzz Lightyearin kanssa" mikä siis johti siihen että mä ihan tosissaan pussailin Buzz Lightyearin kanssa
• Miespuolinen mummo vakuutti mulle että futarit on maailman parhaita miehiä ja pisti mut tunnustelee sen vatsalihaksii
• Apinan äiti ajo mut kotiin ja kaikki nauro mun humalatilalle puol kaheksalta illalla.

Tänään oon kärsiny just niin kauheesta dagenefteristä kun voi kuvitella ja oon oikeesti ollu välillä niin lähellä oksentamista ettei mitään. Mun kaikkiin lihaksiin koskee, jopa sellasiin minkä olemassaolosta en oo tähän mennessä ees tienny... Voi miksei mulla oo enää 17-vuotiaan dokaamiskondista? Mulla ei ollu aamulla mitään oloja mut siinä kahentoista maissa se iski ja sen jälkeen oon ollu aika kiinnitettynä mun läppäriin. Mä edelleen tärisen näistä oloista.... Onneks mun ei tarvinnu mennä tänään julkisille paikoille, näillä lapsilla kun on lomaa.

Mut joo, mun mielestä karnevaalit on suomalaisten normiperjantai naamiaisasut päällä. Alkoholi vaan on halvempaa eikä mun mielestä porukka ollu niin kännissä ees, mutta toisaalta siinä vaiheessa kun oon humalassa en ees tajua miten humalassa muut on....

Musta ei oo yhtään kuvaa mun Sexy Alice in Wonderland -puvussa ja hyvä niin. Nyt meen nukkuu ja toivon et kykenen huomenna menemään aamusta salille. 

The sun goes down, the stars come out and all that counts is here and now

Mulla on tänään ollu jotenkin niin tylsä päivä ettei mitään rajaa.

Nukuin aamulla pitkään ja heräsin pilkkopimeestä huoneesta klo 12:17 koska olin rullannu ton metalliverhotsydeemin ikkunan eteen koska en halunnu et kun aamulla herään aina pari kertaa kevyesti siihen kun joku häärää tuol keittiössä et en saa nukuttua kun on liian valosaa. Ois muuten toiminu hyvin mutten tajunnu miten masentavaa on herätä siihen et huoneessa on yhtä pimeetä kun sillon kun kävit nukkumaan kahen aikaan yöllä.

Mä en oo oikeesti mun aamuisen määpähkinävoiaprikoosihilloleivän jälkeen tehny mitään muuta kun puuduttanu itteäni istumalla tässä mun katosta roikkuvasta tuolissa ja kattonu Gleen The Warblerssien Glad You Came -esiintymisen varmaan 30 kertaa ja lukenu kaiken maailman fanfictionia mitä oon löytäny ja selannu tumblria läpi varmaan 100 sivun verran, julistanu mun rakkautta Warblersseja ja Grant Gustinia kohtaan twitterissä ja harkinnu vakavasti masentavan soittolistan tekemistä ja hautautumista mun sängyn uumeniin.

Mun pitää huomenna herätä aikaisin sellaseen aikaan mitä voisin kuvailla lähinnä sanoin "ungodly hour" sen takia et mun pitää saada itteni jotenkin valmiiks siihen mennessä et mut haetaan vähän ennen yheksää et voin kiltisti juoda ekan lasillisen alkoholia viimestään klo 9:15. Että terve vaan karnevaalit. Mä luovuin täysin siitä vaihtoehdosta että laittaisin ton mun naapurintytön viimevuotisen asun päälle, koska oikeesti mun hameenhelma oli lyhyt mutta kaikki sentään ymmärs että oltiin seiloreita. Tosta mekosta ei tiedä onks kyseessä saksalainen oluttyttö vai punahilkka vai prostituoitu. Päädyin ostamaan Kaufhofista kympillä lettermantakin, Henkkamaukalta baseball-paidan ja korkeampivyötäröiset farkut jotka tuun laittaa päälle tennareitten ja kaulaan/päähän viritetyn jenkkihuivin kanssa. Oon vakaasti sitä mieltä et american high school sweatheart on paljon parempi vaihtoehto kun toi epämukava epämääränen mekko.

 

Oon myös pohtinu ettei mulla oo yhtäkään järkevää kuvaa tunkea tähän mun maailman turhimpaan postaukseen ja siks laitankin vaan kiltisti tän videon mitä oon kattonu koko päivän. Oh Seblaine.

Some people wanna fill the world with silly love songs

Tänään käyty keskustelu pilkkopimeessä autossa 10-vuotiaan Lexien kanssa.

L: Millon on ystävänpäivä?
S: Huomenna.
L: Kirjotatko sä kirjeen sille.... Mister V:lle?
S (mua vähän nauratti tässä vaiheessa): En tietenkään!
L: Entä se sulle?
S: En usko, miks ihmeessä me kirjotettais yhtään mitään? Eihän me edes tunneta kunnolla?
L: No koska te ilmiselvästi ootte rakastuneita toisiinne, miksette kirjottais?

My heart stops when you look at me

Yeah. Mä en oikeen tiedä mistä alottaisin...

Joo olin superinnoissani judokisoista, mut oikeesti miten siistiä?! Olin ihan fiiliksissä ja mulla adrenaliini virtas siihen malliin et kädet täris jä olin melko hirveetä seuraa 10 vuotiaalle Lexielle... Mä olin ihan fiiliksissä ja jännitin ihan hulluna miten kävi! +100kilosten sarjan voitti meidän klubin yks miekkonen mikä oli ihan superhieno juttu, ja tytöt teki kans pari hyvää sijotusta! Kevyemmistä miehistä en tiiä enkä tosiaankaan jaksa selaa tuloksia, enkä tiedä ketä mun blogia lukevista ees jaksaa kiinnostaa :D

Mut hei voisin valottaa teitä siitä et oon tänään nähny luvattoman monta miestä pelkät bokserit jalassa tai vaihtoehtosesti ilman paitaa. HALLELUJA. Oon niin onnellinen ettei noi miehet häpeile kroppaansa, koska ei muuten oo mitään hävettävää... Mä näin myös mister V:n (rupeen kutsuu sitä kiltisti vaan mister V:ks tulevan aviomiehen sijaan koska voisin sanoo et tän päivän jälkeen en kehtaa enää) tänään bokserit jalassa. Mä olin melko sanaton ja muistutin varmaan paloautoa siinä vaiheessa kun se bongas mut ja iski silmää.

Me mentiin sit vikan matsin jälkeen juomaan limpparii Lexien kanssa (se oli mun vähän niinku esiliinana mukana) ja kerkesin jutella pari minsaa mister V:n siskon kaa (maailman herttasin tyttö i-ki-nä!) kun mister V poukkaa paikalle, tällä kertaa vaatteet päällä. Ja sit se jää juttelee mulle ja oikeesti mä kutakuinkin sulin siihen sen jalkoihin. Siinä on vaan kertakaikkiaan jotain niin upeeta, mä oon niin sulaa vahaa sen läheisyydessä et oikeesti mua vähän hirvittää mitä mulle on käyny. Mut anyway kuulkaa keskusteltin sen matsista ja koulusta ja Suomesta ja vaikka mistä ja sit kerkesin vähän lohduttaa sitä sen matseista koska sillä ei vaan menny hirveen hyvin ja mä en oo ees ihan varma mitä oon puhunu sille, mut jos jostain oon varma niin siitä et se on varmaan yks maailman hurmaavimmista miehistä ikinä enkä oikeesti tiedä mitä mun pitää tehä itelleni et lakkaan käyttäytymästä näin naurettavasti.... Eikä asiaa oikeesti yhtään auta se et oon nähny sen ilman vaatteita.

Ja sit tottakai Ladiesman ja Coach poukkas paikalle, Coach ihmetteli järkyttyneenä "siis ootko sä täällä itekses Lexien kanssa?" ja Ladiesman oli normaali ittensä. "SIIS MITÄ OOTKO SÄ LÄHÖSSÄ JO? Voi että, tosi harmi, oisin mielellää vielä jutellu sun kanssa, meillä on illalla tosi hyvät juhlat keskustassa tänään. Ai sun pitää vahtii lapsii, oikeesti tosi harmi, mut ehkä sä voit tulla joku toinen kerta meidän mukaan. Ja tuuthan sä tiistaina? Nähdään tiistaina!" En muuten tosiaankaan tiedä mistä lähtien se hengailee noin luvattoman paljon tiistaisin salilla koska oon aika varma et se valmentaa yleensä tiistaisin Eindhovenissa, lukuunottamatta viimestä parii viikkoa. Olin vähän pahoillani et ne ryntäs totaalisesti  keskeyttää mut ja mister V:n mut kaiken korvaa tää kun ilmotin herralle et "I hope to see you soon" (kuulostaen varmaan niin ällörakastuneelta ettei mitään) niin sain vastaukseks "Oh, I will see you soon" ja silmäniskun mikä sulatti mun ihan totaalisesti. Tosin oon todennu että Ladiesman ja Coach ja pari iskää judoklubilta aina iskee mulle silmää, niin mä veikkaan et tää on vaan joku meidän judoklubin juttu.

Ja ei tässä postauksessa oo mitään muuta järkeä saatika syytä kun että mun oli pakko saada tää pois mun sydämeltä vaikka jauhoin tästä puol tuntia puhelimessa mun parhaan ystävän kanssa ja vielä toiset puolisen tuntia Marylle ja Jennylle ja äitille vielä abouttirallaa tunnin verran Skypessä. Tuun vielä jauhaa tästä mun hostäidille myöhemmin ja joudun kerää itteäni joka saakelin päivä tästä eteenpäin koska en vaan kestä. Että terve vaan täältä, näin käy kun ei oo mitään muuta elämää kun judo.

if u c kate, tell her that i've been looking for her

Hellou, parin tunninn sisään mä pakenen lapsia urheiluhallin suojiin kattelee alle parikymppisii lihaskimppui. Oon menossa kattoo -90kg, -100kg ja +100kg miekkosii ja naisista -44kg, -78kg ja +78kg. Kerkeen mahollisesti nähä noita muitakin kilosarjoi naisilta riippuen siitä mihin aikaan oon menossa, mut oon keskittäny huomioni noihin isoihin miekkosiin. Ottaen huomioon et ne on kaikki mua nuorempia on vähän hirvittävää mut ei se mitää! Ja mm mister future husbandinkin pitäs olla kans paikalla... One more reason to go!

Näin muuten viimeyönä unta noista judokisoista ja heräsin aamulla siihen et kuolasin... Kertoo muuten jotain varmaan mun ajatusmaailmasta.

Can you pay my bills?

Tiiättekö sen jutun kun oot suunnitellu koko viikon shoppailureissua, oot kirjottanu listan mitä sun pitää ostaa ja tuut loppujen lopuks kotiin niin että oot ostanu kaikkee muuta ku mitä ois pitäny?
Mulle kävi tänään ehkä vähän noin... Tai vähän enemmänkin.

Pieni sneak peak mun huoneesta! Mun yöpöydältä löytyy vino pino kirjoja, meikit ja kuva musta ja mun Suomessa majailevasta hepasta. Tota taulua puolestaan rakastan niin paljon et mun hostmama on luvannu sen mulle mukaan kun muutan pois täältä...

Mun suunnitelmissa oli ostaa parit uudet farkut/whatever housut koska mulla on täällä 5 housut joista kahdet on oikeesti käyttökelposet julkisilla paikoilla ja mulla on vähän ongelmaa elää ton määrän kanssa (nimimerkillä kotona Suomessa varmaan 15 paria farkkuja + parit muut housut) ja mä täällä käytän tosi vähän legginsejä koska mulla ei oo yksinkertasesti yläosia niille. Mä kaipaan niin kovasti mun Suomen vaatekaapin sisältöä etten malta oottaa et pääsen roudaa maaliskuussa taas matkalaukullisen kamaa tänne...
Anyway, mulla oli myös suunnitelmissa täyttää mun alusvaatevarastoa, ostaa päiväkirja ja pinboard, ja mä myöskin kuvittelin ostavani uudet kynsienhoitosetin ja hajuveden koska mun vanha on aika finaalissa.

Mun puhelimesta löytyy varmaan 50 tällästä kuvaa, koska jos Lexie saa autossa käsiinsä mun puhelimen niin on ihan varma et sieltä löytyy näitä kuvia about viistoista siltä hetkeltä...

Mä tulin kotiin takin, mekon, kolmen paidan, legginsien ja kahden leffan kanssa. En tosiaankaan tiedä miten tässä kävi näin ja nyt mua lähinä ärsyttää etten osaa noudattaa mun ostoslistaa, mutta toisaalta paikkasin mun varastetun villakangastakin maailman ihanimmalla feikkilampaannahkarotsilla mitä kuolasin jo marraskuussa ja ostin mekon mun veljen ja serkun rippijuhliin... paidoille ja legginseille mulla ei oo yhtään hyvää syytä, tää vaan lähinnä tarkottaa sitä et nyt mulla on taas viistoista miljoonaa hyvää syytä mennä ens viikolla kaupungille ja tyhjentää mun lompakkoa ihan vähän vielä.

Tää on mun koirakaveri Rosa. Toi on rodultaan Rhodesian Richback, mikä on afrikkalainen leijonanmetsästyskoira.

Ja joo leffoista mä kotiutin Crazy, Stupid, Loven ja The Last Songin (saksaks Mit Dir an meiner Seite, missä mun mielestä ei oo mitään järkeä) ja kerkesin jo kattoo CSL:n ja aah se vaan paranee kerta kerralta. Mä oon niin rakastunu Ryan Goslingiin ja sen "It's like you're photoshopped!"-kroppaan et oon ihan sulaa vahaa kun kattelen sitä. Oon edelleen sitä mieltä et herrainliivi ja parransänki tekee miehelle ihmeitä... Tosin Gosling on ihan itessään sen laatunen ihme et mun mielenterveys järkkyy. Enkä varmaan oo eläessäni nauranu yhtä paljon kun CSL:n loppupuolen tappelukohtauksessa...

Mä en tosiaankaan muuten ymmärrä miks jätin mun kameran Suomeen, en ymmärrä mikä syy mulla on ollu siihen! Se ei tosiaankaan oo mikään huippukamera ja ne kuvat lähinnä ärsyttää mua mut se osaa olla tosi kiva ja nyt kun se on korjattu niin mä en tosiaankaan käsitä mitä se tekee kotona. Nää mun kännykällä kuvatut kuvat rupee vähän hermostuttaa mua, etenkin kun joudun muokkaa ne mun puhelimella koska tää netti ei anna mun ladata about yhtään mitään mun koneelle ilman et siinä menee järki ja terveys.

Käytiin ennen lumentuloo perheen 5v pojan kans kävelee metsässä Hollannin korkeimmalle kohalle ja takas... Ei ollu hirveen korkee.

Baby it's cold outside

Haha voi sentää, en kestä itteeni enää yhtään.

Jos nyt on jollekin epäselväks jääny niin hengaan ihan luvattoman paljon judohallilla. Luvattoman paljon. Tällä hetkellä 8-10 tuntia viikossa + sunnuntaina kisat erinäisillä halleilla vähän ympäri Hollantia. Mä kulutan suurimman osan ajastani kattomalla treenejä, lukemalla ja juttelemalla muiden vanhempien kanssa (mun lempparit on ehdottomasti kaks sellasta nelikymppistä äiskää joiden huumorintajua ei voi kuvailla millään muulla sanalla kun filthy) ja se aika mitä en sit kuluta näiden parissa kuluu siihen et bongaan komistuksia, esimerkiks mister FH:ta siihen malliin et oon aikalailla perillä aina kyseisten herrojen treeneistä. Mä jaksan välillä epäillä mun omaa mielenterveyttä aika kovasti...

Tänään sit juttelin Ladiesmanin kanssa jonkun aikaa kaikesta yleismaailmallisesta ja se pyys mua kattoo poikien kisoja viikonloppuna kun ne on tässä lähistöllä. Eli siis urheiluhalli täynnä 17-20v lihaksikkaita nuorukaisia? Voitte vaan arvailla oonko menossa vai en...

Nyt haluun kuumaan kylpyyn, palelen taas ihan hulluna. En tajuu tätä pakkasen määrää! -14 astetta aamulla ei oo yhtään Hollantia.

I see you through whole new eyes

Kävin hakee tänään mun uudet silmälasit!! Oon niin rakastunu näihin. Rakastan pitää laseja tosi paljon, ja mua harmitti hirveesti että jätin mun lukulasit kotiin. Mulla on näissä uusissa kans kaukonäköön vahvuuksia mut lähinäköön ei oo melkeen ollenkaan vahvuuksia, mikä taas on vähän hassuu kun Suomessa mulla on lukulasit 1,75 vahvuuksilla jos en ihan väärin muista...

Tänään tykkään taas vähän enemmän tästä säästä vaikka oon kyllä sitä mieltä et -11C on ihan liikaa. Mun pitäis itseasiassa nyt vaihtaa vaatteet ja suunnata parin muun aupairin kaa illallistaa. En tiiä ollako innoissaan vai ei, mut voin sit vaikka hukuttautuu noihin kahteen viinipulloon mitkä roudaan mukanani.

Let it snow

Woaah mikä päivä.

Aamulla hurauttelin lapset kouluun ja manasin Hollannin/Saksan alimpaan helvettiin, koska oli -10 astetta pakkasta mut olin toki ilonen kun maailman komein iskä toivotti mulle hyvät huomenet. En kestä tota lasten koulua kun noi 50v miehetkin on niin komeita ettei mitään.
Mä linnoittauduin koko päiväks meidän keittiöön sen jälkeen kun puhuin mun äidin kanssa melkeen tunnin puhelimessa ja sanotaanko ettei ollu mikään mielusin puhelu... Ei, mitään järkyttävän dramaattista ei oo tapahtunu mutta meinaan hajota noihin mamin äidinvaistoihin. Jestas. Mutta kyllä me lopetettiin puhelu ihan onnellisesti eli kaikki ok.

Oon anyway istuskellu keittiössä koko päivän koska tää on ainut lämmin huone tässä talossa.Oon kerenny juoda puoltoista pannua teetä ja surffata nettiä läpi taas vaikka kuin hyödyttömän paljon. Kerkesin kans jutella mun rakkaan Jennyn kanssa skypessä yhteensä reilun tunnin, mikä oli ihan mielettömän kivaa. Oon ikävöiny ihan vähän suomen puhumista (puhun joo äitin kans mut se ei oo yhtään sama asia) ja turhan päivästä höpöttämistä, ja Jennyä kyllä kans. En ees muistanu miten ikävä mulla on mun tyttöjä ennenku juttelin Jennyn kans. Täällä on muuten satanu lunta! Kerkesin napata ihan vaan pari kuvaa ennen kun tytöt yllätti mut lumilapion kanssa...

Sit tänään sain vihdoin kerättyä rohkeutta ja soittaa mun enoille ja kummitädille. En oo puhunu mun kummankaan enon kanssa varmaan 6-7 vuoteen ja mun kummitädille oon vaan kirjottanu pari kirjettä kymmeneen vuoteen. Mun kummitädiltä saan joka joulu ja syntymäpäivä kortin ja pienen lahjan, mut tää meidän perhetilanne on ollu sen verran kummallinen ettei mulla oo ollu oikein syytä soitella. Nyt kun kuitenkin asutaan parin tunnin päästä toisistamme niin päätin soitella ja sainkin mun nuoremman enon kiinni. Mä olin niin onnellinen että se vastas puhelimeen ja me höpöteltiinkin puol tuntia ihan kaikesta. Päivittelin sille vähän mun elämäntilannetta (se on missannu kuitenkin aika paljon) ja jotenkin meillä vaan synkkas niin hyvin. Voisin kuvitella et tää on vähän niinkun vanhan ystävän löytäminen tai jotain. Mut kuitenkin kutsuttiin vierailulle Frankfurttiin ja oon niin kauheen innoissani että jos voisin ottaisin seuraavan junan sinne, mutta mä ehkä ootan ens viikonloppuun tai sitä seuraavaan. Oon vaan jotenkin niin onnellinen ja se fiilis kun kuulee rakkaan äänen mitä ei oo kuullu moneen, moneen vuoteen.... Oisin voinu itkeä. Mä oon niin tunteitten vallassa nyt et herranjestas. Jätin kans kiltisti viestit mun enolle (joka on itseasiassa kanssa mun kummisetä) ja mun kummitädille ja oottelen nyt vaan et josko ne soittais mulle vaikka takas tai sit soittelen niille vielä illemmalla uudestaan.

Musta on vaan niin hienoo löytää tie takas sellasten ihmisten luo jotka on kuitenkin loppujen lopuks tosi tärkeitä. En malta oottaa et nään taas mun serkkuja - tajusin just et mun toinen serkku on jo 14 ja toinen 8! Enkä tosiaankaan malta oottaa että nään taas mun kummisedän ja mun enon ja niiden vaimot, oon jotenkin niin fiiliksissä. Toivottavasti pääsen näkee niitä mahdollisimman nopeesti!