Yeah. Mä en oikeen tiedä mistä alottaisin...
Joo olin superinnoissani judokisoista, mut oikeesti miten siistiä?! Olin ihan fiiliksissä ja mulla adrenaliini virtas siihen malliin et kädet täris jä olin melko hirveetä seuraa 10 vuotiaalle Lexielle... Mä olin ihan fiiliksissä ja jännitin ihan hulluna miten kävi! +100kilosten sarjan voitti meidän klubin yks miekkonen mikä oli ihan superhieno juttu, ja tytöt teki kans pari hyvää sijotusta! Kevyemmistä miehistä en tiiä enkä tosiaankaan jaksa selaa tuloksia, enkä tiedä ketä mun blogia lukevista ees jaksaa kiinnostaa :D
Mut hei voisin valottaa teitä siitä et oon tänään nähny luvattoman monta miestä pelkät bokserit jalassa tai vaihtoehtosesti ilman paitaa. HALLELUJA. Oon niin onnellinen ettei noi miehet häpeile kroppaansa, koska ei muuten oo mitään hävettävää... Mä näin myös mister V:n (rupeen kutsuu sitä kiltisti vaan mister V:ks tulevan aviomiehen sijaan koska voisin sanoo et tän päivän jälkeen en kehtaa enää) tänään bokserit jalassa. Mä olin melko sanaton ja muistutin varmaan paloautoa siinä vaiheessa kun se bongas mut ja iski silmää.
Me mentiin sit vikan matsin jälkeen juomaan limpparii Lexien kanssa (se oli mun vähän niinku esiliinana mukana) ja kerkesin jutella pari minsaa mister V:n siskon kaa (maailman herttasin tyttö i-ki-nä!) kun mister V poukkaa paikalle, tällä kertaa vaatteet päällä. Ja sit se jää juttelee mulle ja oikeesti mä kutakuinkin sulin siihen sen jalkoihin. Siinä on vaan kertakaikkiaan jotain niin upeeta, mä oon niin sulaa vahaa sen läheisyydessä et oikeesti mua vähän hirvittää mitä mulle on käyny. Mut anyway kuulkaa keskusteltin sen matsista ja koulusta ja Suomesta ja vaikka mistä ja sit kerkesin vähän lohduttaa sitä sen matseista koska sillä ei vaan menny hirveen hyvin ja mä en oo ees ihan varma mitä oon puhunu sille, mut jos jostain oon varma niin siitä et se on varmaan yks maailman hurmaavimmista miehistä ikinä enkä oikeesti tiedä mitä mun pitää tehä itelleni et lakkaan käyttäytymästä näin naurettavasti.... Eikä asiaa oikeesti yhtään auta se et oon nähny sen ilman vaatteita.
Ja sit tottakai Ladiesman ja Coach poukkas paikalle, Coach ihmetteli järkyttyneenä "siis ootko sä täällä itekses Lexien kanssa?" ja Ladiesman oli normaali ittensä. "SIIS MITÄ OOTKO SÄ LÄHÖSSÄ JO? Voi että, tosi harmi, oisin mielellää vielä jutellu sun kanssa, meillä on illalla tosi hyvät juhlat keskustassa tänään. Ai sun pitää vahtii lapsii, oikeesti tosi harmi, mut ehkä sä voit tulla joku toinen kerta meidän mukaan. Ja tuuthan sä tiistaina? Nähdään tiistaina!" En muuten tosiaankaan tiedä mistä lähtien se hengailee noin luvattoman paljon tiistaisin salilla koska oon aika varma et se valmentaa yleensä tiistaisin Eindhovenissa, lukuunottamatta viimestä parii viikkoa. Olin vähän pahoillani et ne ryntäs totaalisesti keskeyttää mut ja mister V:n mut kaiken korvaa tää kun ilmotin herralle et "I hope to see you soon" (kuulostaen varmaan niin ällörakastuneelta ettei mitään) niin sain vastaukseks "Oh, I will see you soon" ja silmäniskun mikä sulatti mun ihan totaalisesti. Tosin oon todennu että Ladiesman ja Coach ja pari iskää judoklubilta aina iskee mulle silmää, niin mä veikkaan et tää on vaan joku meidän judoklubin juttu.
Ja ei tässä postauksessa oo mitään muuta järkeä saatika syytä kun että mun oli pakko saada tää pois mun sydämeltä vaikka jauhoin tästä puol tuntia puhelimessa mun parhaan ystävän kanssa ja vielä toiset puolisen tuntia Marylle ja Jennylle ja äitille vielä abouttirallaa tunnin verran Skypessä. Tuun vielä jauhaa tästä mun hostäidille myöhemmin ja joudun kerää itteäni joka saakelin päivä tästä eteenpäin koska en vaan kestä. Että terve vaan täältä, näin käy kun ei oo mitään muuta elämää kun judo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti