lauantai 18. helmikuuta 2012

The sun goes down, the stars come out and all that counts is here and now

Mulla on tänään ollu jotenkin niin tylsä päivä ettei mitään rajaa.

Nukuin aamulla pitkään ja heräsin pilkkopimeestä huoneesta klo 12:17 koska olin rullannu ton metalliverhotsydeemin ikkunan eteen koska en halunnu et kun aamulla herään aina pari kertaa kevyesti siihen kun joku häärää tuol keittiössä et en saa nukuttua kun on liian valosaa. Ois muuten toiminu hyvin mutten tajunnu miten masentavaa on herätä siihen et huoneessa on yhtä pimeetä kun sillon kun kävit nukkumaan kahen aikaan yöllä.

Mä en oo oikeesti mun aamuisen määpähkinävoiaprikoosihilloleivän jälkeen tehny mitään muuta kun puuduttanu itteäni istumalla tässä mun katosta roikkuvasta tuolissa ja kattonu Gleen The Warblerssien Glad You Came -esiintymisen varmaan 30 kertaa ja lukenu kaiken maailman fanfictionia mitä oon löytäny ja selannu tumblria läpi varmaan 100 sivun verran, julistanu mun rakkautta Warblersseja ja Grant Gustinia kohtaan twitterissä ja harkinnu vakavasti masentavan soittolistan tekemistä ja hautautumista mun sängyn uumeniin.

Mun pitää huomenna herätä aikaisin sellaseen aikaan mitä voisin kuvailla lähinnä sanoin "ungodly hour" sen takia et mun pitää saada itteni jotenkin valmiiks siihen mennessä et mut haetaan vähän ennen yheksää et voin kiltisti juoda ekan lasillisen alkoholia viimestään klo 9:15. Että terve vaan karnevaalit. Mä luovuin täysin siitä vaihtoehdosta että laittaisin ton mun naapurintytön viimevuotisen asun päälle, koska oikeesti mun hameenhelma oli lyhyt mutta kaikki sentään ymmärs että oltiin seiloreita. Tosta mekosta ei tiedä onks kyseessä saksalainen oluttyttö vai punahilkka vai prostituoitu. Päädyin ostamaan Kaufhofista kympillä lettermantakin, Henkkamaukalta baseball-paidan ja korkeampivyötäröiset farkut jotka tuun laittaa päälle tennareitten ja kaulaan/päähän viritetyn jenkkihuivin kanssa. Oon vakaasti sitä mieltä et american high school sweatheart on paljon parempi vaihtoehto kun toi epämukava epämääränen mekko.

 

Oon myös pohtinu ettei mulla oo yhtäkään järkevää kuvaa tunkea tähän mun maailman turhimpaan postaukseen ja siks laitankin vaan kiltisti tän videon mitä oon kattonu koko päivän. Oh Seblaine.

1 kommentti: